Kotimaiset perunat airfryerissä – lajike ratkaisee rapeuden

Suomalainen peruna on parhaimmillaan yksinkertaisesti valmistettuna, ja airfryer sopii sille yllättävän hyvin. Kuuma ilma kiertää lohkojen ympärillä, pinta kuivuu nopeasti ja ruskistuu, mutta sisus jää pehmeäksi. Lopputulos muistuttaa uunissa paahdettuja perunoita, vaikka öljyä kuluu vain lusikallinen ja aikaa selvästi vähemmän.

Kiinteä vai jauhoinen?

Ensimmäinen valinta tehdään jo kaupan perunalaatikolla. Kiinteät perunat pitävät muotonsa ja ovat sisältä vahamaisia, joten niistä tulee siistejä lohkoja, joiden pinta rapeutuu tasaisesti. Jauhoiset perunat hajoavat helpommin, mutta niiden pinta karheutuu ja sisus muuttuu kuohkeaksi, melkein kuin uuniperunassa. Yleisperunat asettuvat näiden väliin ja ovat turvallinen valinta, jos et ole varma, kumpaa rakennetta haluat. Jauhoinen peruna on paras valinta ranskalaisiin, kiinteä taas lohkoihin ja kuutioihin, joiden halutaan pysyvän ehjinä vaikkapa lämpimässä salaatissa.

Pakkauksen merkinnät kannattaa lukea. Kotimaisissa pussiperunoissa kerrotaan yleensä käyttötarkoitus tai keittotyyppi ja usein myös lajike. Varhaisperunoista tuttuja ovat esimerkiksi Timo ja Siikli, joita myydään kesällä uusina perunoina. Ne ovat ohutkuorisia, eikä niitä tarvitse kuoria lainkaan.

Uudet perunat ja varastoperunat

Uusien perunoiden kausi alkaa tavallisesti juhannuksen tienoilla. Silloin perunassa on paljon kosteutta, ja kuori irtoaa melkein sormella hieromalla. Airfryerissä uusia perunoita ei kannata kypsentää kovin rajusti: pienet perunat voi halkaista, sekoittaa voisulaan ja tilliin ja paahtaa 180 asteessa noin kymmenen minuuttia. Syksyllä ja talvella myytävät varastoperunat ovat kuivempia ja tärkkelyspitoisempia, joten ne kestävät korkeamman lämmön ja ruskistuvat syvemmin.

Paistoajat vaihtelevat laitteen koon ja tehon mukaan. Hyviä vertailukohtia ja lisää perunareseptejä löytyy sivustolta airfryer-reseptit.fi, jonne on koottu eri leikkuutapoja ranskalaisista hasselbackeihin. Oman laitteen oppii silti tuntemaan parhaiten kokeilemalla: ensimmäisellä kerralla kannattaa avata kori muutaman minuutin välein ja katsoa, miten pinta kehittyy.

Kolme pientä temppua

Leikkaa lohkot keskenään samankokoisiksi, jotta ne kypsyvät samaan aikaan. Liota leikattuja perunoita kylmässä vedessä vartin verran, jos haluat erityisen rapean pinnan, sillä liotus huuhtoo pois irtotärkkelystä. Kuivaa lohkot sen jälkeen huolellisesti keittiöpyyhkeellä, koska märkä pinta höyrystyy eikä ruskistu. Älä myöskään täytä koria liian täyteen: yksi kerros, jossa lohkot hieman nojaavat toisiinsa, on vielä hyvä, mutta pinottuina ne vain hautuvat.

Kuori vai ei?

Kotimaisen perunan kuori on ohut, ja airfryerissä siitä tulee rapea ja maukas, joten kuorimista ei yleensä tarvita. Perunat kannattaa kuitenkin pestä huolellisesti harjalla, ja vihreät kohdat sekä itujen tyvet leikataan pois. Vihertyminen johtuu valosta, ja samalla perunaan voi kertyä solaniinia, joka maistuu kitkerältä. Siksi perunat säilytetään pimeässä ja viileässä, mutta ei jääkaapissa, jossa osa tärkkelyksestä muuttuu sokeriksi ja peruna makeutuu.

Kylmässä makeutunut peruna ruskistuu korkeassa lämmössä epätasaisesti ja voi tummua reunoilta ennen kuin sisus on kypsä. Jos perunat ovat olleet jääkaapissa, anna niiden olla huoneenlämmössä pari päivää ennen paistamista, niin ero tasaantuu.

Lohkoperunat sopivat kalan, broilerin ja grillimakkaran kanssa yhtä hyvin kuin sellaisenaan iltapalaksi. Vaihtelua saa, kun korvaa timjamin rosmariinilla tai sekoittaa valmiiden lohkojen joukkoon raastettua juustoa heti korista otettuina. Kylmät lohkot voi lämmittää seuraavana päivänä airfryerissä muutamassa minuutissa, ja ne rapeutuvat uudelleen.